Tutkimusten mukaan ympäristöystävällisimmin kuluttaa keski-ikäinen ja sitä vähän vanhempikin nainen. Nuoret ovat kyllä tietoisia tuotteiden ympäristökuormituksesta, mutta tieto ei johda tekoihin. Ehkä nuoret ovat niin sopeutuvaisia globaaliin maailmantalouteen, että ajattelevat, että eipä nuo minun pienet pennoset tähän maailman sykliin pahemmin vaikuta.
Silti on jännä seurata median tapaa uutsoida eettisestä kuluttamisesta. Artikkelit jakautuvat muutamaan perustyyppiin: On luettelomaisia listauksia siitä mitä kaikkea voitkaan tehdä ilmaston hyväksi tai mitä kaikkia ympäristöystävällisiä tuotteita onkaan markkinoilla. Toiseksi on kuvauksia nuorista perheistä, jotka suosivat ekologisia vaihtoehtoja kulutuksessaan. Yleensä nämä perheet kuvataan vaihtoehtoista elämäntapaa kannattavina hippeinä. Siitä tavallisesta perheestä, jonka ostoskorista yksi tai kaksi tuotetta on luomua ja joka miettii energiansäästölamppuihin siirtymistä ei pahemmin kirjoiteta.
Tavallisissa perheissä syödään välillä eineksiä, kuljetetaan lapsia autolla harrastuksiin, tehdään silloin tällöin ulkomaanmatkoja lentäen. Olisivatko heidän pienet ekologiset valintansa suuresta yleisöstä kiinnostavia? Tuskin.
On helpompi olla tekemättä pieniäkään parannuksia silloin, kun esimerkkinä on vain kurinalaisesti kokonaisratkaisuun pyrkiviä ekoperheitä. Voi ajatella, että emme me tuohon pystyisi ja haluamme sentään tarjota lapsille sitä ja tätä tästä kulutusmaailmasta. Kun ihanne on liian kaukainen, jopa utopinen, voi sille kääntää selkänsä ja haudata koko homman epärealistisena.
Olen sekä kuluttaja että kansalainen. En aio kääntää selkääni kuluttavalle maailmalle, vaikka periaatteessa hankin vaan niitä tavaroita, mitä tarvitsen. Aion osallistua talkoisiin niin kulutustottumuksillani että äänestämällä. Pieni kansalaisaktivismikaan ei ole pahasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Moi! Mielenkiintoisia ja puhuttelevia aiheita blogistasi löytyy. Itse ottaisin kantaa lausahdukseesi "Ehkä nuoret ovat niin sopeutuvaisia globaaliin maailmantalouteen, että ajattelevat, että eipä nuo minun pienet pennoset tähän maailman sykliin pahemmin vaikuta." Itse suosisin - jos vain taloudellisesti pystyisin, mahdollisimman luonnonmukaisesti ja ympäristöä saastuttamatta tuotettuja elintarvikkeita, kuten muitakin tuotteita. Valitettavasti opiskelijabudjetilla (oletan, että mainitsemasi nuoret ovat opiskelijaikäisiä) ei voi edes hyvällä tahdollakaan toteuttaa eettisiä periaatteitaan. Se on tässä se ongelman ydin: haluttaisiin syödä eettisesti, mutta ei taloudellisesti voida. Kenties asialle tulisi tehdä jotain? -Pekkateemu- http://teemunen83.vuodatus.net
Mukavaa, jos tuli uusia ajatuksia. Näinhän se on, että ympäristöystävällinen ruoka usein maksaa sen extrapennosen, jos ei ole mahdollista kasvattaa sitä itse. Toiseksi esimerkiksi luomuruuan hankkiminen vaatii vähän vaivaa ja kaikilla ei ole luomuun erikoistuneita kauppoja lähipiirissään. Tekemistä riittää sekä tarjonta- että kysyntäpuolella, että nämä kaksi joskus kohtaisivat edes tyydyttävästi. Ja mistä lisää rahaa opiskelijalle? Se on jo poliittinen kysymys. Toisaalta opiskelijakin voi vähän priorisoida rahan käyttöään, sen vähäisenkin rahan. Minulle on ainakin annettu jo kotoa se neuvo, että ruuasta älä säästä ja sitä koetan noudattaa.
Juuri tuota pitikin kommentoida, että monet nuoret ovat opiskelijoita ja se rajoittaa jossain määrin eettistä kuluttamista. Toisaalta kaikki opiskelijat eivät ole enää tätä nykyä köyhiä, joten eettiseen kuluttamiseen olisi taloudelliset resurssit. Tällöin epäeettistä kulutusta ei voi perustella rahan puutteella. Ehkäpä nuorien kulutustottumuksista paistaa vielä läpi tietynlainen valveutumattomuus ja toisaalta tottumattomuus kunnon kuluttamiseen. Itselläni on nykyisin ekoja opiskeluvuosia enemmän rahaa, mutta tuskinpa ostan mitään sen eettisempää (paitsi ehkä suomalaisia tuotteita). En vain osaa. Luotan kuitenkin siihen, että kasvan eettisemmäksi kuluttajaksi iän myötä.
Mullekin annettiin muuten kotoa neuvoksi, ettei ruoassa kannata säästää. En tosin vieläkään oppinut oikein noudattamaan sitä neuvoa...
Tähän vielä lisäksi linkki (melkein) tiedon lähteille:
http://blogit.kuluttajantutkimuskeskus.fi/vastuu
Lähetä kommentti